Nuorisotyöttömyyden määrittely

Työttömien nuorten osuus lasketaan työllisten ja työttömien summasta eli työvoimasta. Esimerkiksi nuorten työttömyysaste keväällä 2011 oli noin 25 prosenttia. Tämä ei tarkoita, että joka neljäs nuori olisi tuolloin ollut työttömänä. Suurin osa nuorista opiskelee, jolloin työttömien osuus nuoresta ikäluokasta on todellisuudessa noin kymmenen prosenttia. Vuoden 2011 keväällä nuorista joka kymmenes oli työttömänä, ei joka neljäs.

Suomessa työttömyyttä tilastoivat sekä Tilastokeskus että työ- ja elinkeinoministeriö. Tilastokeskus mittaa työttömyyttä otospohjaisilla työvoimatutkimuksilla ja työ- ja elinkeinoministeriö seuraa työttömyyttä hallinnollisella työnhakijarekisterillä, jossa on tiedot kaikista TE-toimistoon ilmoittautuneista työttömistä työnhakijoista. Mittaustavoilla on hieman eri tarkoitus, ja ne eroavat selkeästi toisistaan.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksissa määritellään osa opiskelijoista työttömiksi, jos he ilmoittavat etsivänsä työtä eikä sitä vielä ole tiedossa. Jos opiskelija, jolla ei ole työpaikkaa ilmoittaa voivansa ottaa työtä vastaan kahden viikon kuluessa, määrittelee Tilastokeskuksen tutkimus hänet työttömäksi. Työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisterissä opiskelijat lasketaan lukukausien aikana opiskelijoiksi eikä rekisteri kirjaa heitä työttömiksi työnhakijoiksi ennen lukukauden päättymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin vaikuttaa myös se, että kaikki nuoret eivät ilmoittaudu työttömiksi työnhakijoiksi.

Lisätietoja nuorisotyöttömyyden tilastoinnista löydät Tilastokeskuksen sivuilta.


Nuorisotakuun taloudelliset vaikutukset

Lyhyttä vastausta nuorisotakuun vaikuttavuudesta on vaikea antaa. Tehdyt laskelmat osoittavat selvästi, että nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat mittavat eli kasvavia kustannuksia syntyy vuosittain yksittäisille kunnille ja yhteiskunnalle myös siitä, että nuorten tilanteen parantamiseksi ei tehtäisi mitään. Nuorisotakuun toimet tuovat toteutuessaan merkittävää säästöä kunnille ja yhteiskunnalle esimerkiksi siinä vaiheessa, kun noin 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella olevan, vain peruskoulun käyneen nuoren määrää saadaan vähennettyä.

Lisätietoja nuorisotakuun vaikuttavuudesta saat nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän raportista.  Raportista löytyy laskelmia nuorisotakuun vaikuttavuudesta sivulta 19 ja liitteestä 2.

Lue lisää: Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän raportti (pdf) (2.3 MB)